Reijo Karhinen – tulevaisuusorientoitunut vuorineuvos

Tulevaisuuspäivä

Reijo Karhinen – tulevaisuusorientoitunut vuorineuvos

Tulevaisuuspäivän tukena on joukko tunnettuja ja arvostettuja suomalaisia tulevaisuuskeskustelijoita, jotka haluavat omalla panoksellaan olla edistämässä Tulevaisuuspäivän tavoitetta Suomen ja suomalaisten tulevaisuustietoisuuden lisäämiseksi. Esittelemme Tulevaisuuspäivän blogissa kaikkia suojelijat vuorollaan. Ensimmäisenä vuorossa on Reijo Karhinen.

Katse kohti tulevaa

”Tulevaisuusorientoitunut vuorineuvos”, näin itseään kuvailee Tulevaisuuspäivän suojelija Reijo Karhinen ja lisää ”elämänohje itselle ja muille tiivistyy ajatukseen: ole avoin uudelle.” Karhinen tunnetaan muun muassa OP-finanssiryhmän entisenä pääjohtajana ja nykyisin Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:n sekä Liikesivistysrahaston hallitusten puheenjohtajana. Hän toimii myös Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessorina ja viime aikoina hän on perehtynyt suomalaisen maatalouden tulevaisuuteen pääministerin toimeksiannosta.

Reijo Karhinen on myös yksi Suomen äänekkäimmistä ja tunnetuimmista tulevaisuuskeskustelijoista. Omissa puheenvuoroissaan hän on toistuvasti korostanut, että yritysten ja yhteiskunnan uudistumiskyvyn kannalta on keskeistä pitää katse tukevasti tulevassa menneen sijaan. Halu edistää vaihtoehtoja avaavaa tulevaisuuskeskustelua olikin syy lähteä mukaan tukemaan Tulevaisuuspäivää:

”Tulevaisuudesta puhuminen on minulle menneisyyttä tärkeämpää. Meneillään olevassa ja uuteen teknologiaan perustuvassa neljännessä teollisessa vallankumouksessa Suomi on paalupaikalla. Meillä on poikkeuksellisen hyvä osaaminen juuri tähän hetkeen, meillä on erittäin digimyönteiset kuluttajat, perusinframme on kunnossa. Meidän pitää vaan tajuta koko kansakuntana millaisten mahdollisuuksien äärellä olemme. Tarvitaan herättävää ja mahdollisuuksiamme korostavaa keskustelua. Tässä haluan olla mukana.”

Uudistumiskyky keskiössä

Kuitenkin julkisessa keskustelussa korostuvat usein juuri tulevaisuuteen liittyvät erilaiset uhkakuvat sekä muutokseen liittyvä epävarmuus. Entä Karhisen mainitsemat mahdollisuudet?

”Elämme aikaa, jossa niin yksilöiltä, yrityksiltä kuin yhteiskunnilta vaaditaan suhteessa käytettävissä olevaan aikaan nähden enemmän uudistumiskykyä kuin koskaan. Keskeinen osa tätä uudistumisprosessia, suorastaan sen ajuri on yksilön vallan kasvu. Uusi teknologia tekee meistä kaikista halutessamme median ja sen myötä vaikuttajan.”

Keskeistä mahdollisuuksiin tarttumisen kannalta on kyky oppia uutta:

”Samalla edessämme on vaihtoehtoisia kanavia oppia uutta. Myös työelämässä. Näen tulevaisuuden menneen maailman suorittamispainotteisuuden sijaan enemmän mahdollisuutena oppia uutta. Mahdollisuus tehdä useampaa työtä samaan aikaan viehättää, vaikka ymmärrän siihen liittyvät riskitkin.”

Päättäjät ja yritysjohtajat mukaan tulevaisuuskeskusteluun

Karhinen on itse aktiivinen tulevaisuuskeskustelija, mutta kenet hän haastaisi mukaan Tulevaisuuspäivään? Keiden pitäisi juuri nyt keskustella tulevaisuudesta?

”Haastan kaksi kohderyhmää. Poliittiset johtajat ja yritysjohtajat. Minä haluaisin haastaa paljon vaativammin puolueiden johtajat hahmottamaan omaa tulevaisuuskuvaansa, kuin mitä nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa tehdään. Enemmän ratkaisuhakuisesti ja enemmän mahdollisuuksien kautta.”

Keväällä Suomessa järjestetään eduskuntavaalit ja Karhisen kriteerit omalle äänestyspäätökselleen ovat selkeät:

”Se, ketä aion tulevissa vaaleissa äänestää, ratkeaa kuulemani uskottavimman ja samalla kannustavimman tulevaisuustarinan perusteella.”

Päättäjien lisäksi Karhinen nostaa esiin myös yritysjohtajat:

”Yritysjohtajat joutuvat tehtävänsä puolesta joka tapauksessa kulkemaan edellä tulevaisuudessa, nytkin jossain pitkällä 2020-luvulla. Mitä he siellä näkevät? Siitä heidän pitäisi kertoa enemmän. Näillä näkemyksillään he lisäisivät muun ohessa kansakunnan muutosvalmiutta.”

”En halua tehdä sijoituksia yritykseen sen menneitten saavutusten tai muistelmien pohjalta, vaan johdon kyvyn hahmottaa tulevaisuutta perusteella. Annan painoa myös sille, mikä on johdon kyky viestiä tulevaisuudesta.”

Nuoret tulevaisuuslähettiläinä

Palataan lopuksi vielä edessä oleviin vaaleihin. Kampanjoinnissa kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten puolueet ja ehdokkaat puhuvat tulevaisuudesta. Mutta entä jos Karhinen itse nimitettäisiinkin keväällä Suomen ensimmäiseksi tulevaisuusministeriksi? Mitä asioita hän ajaisi? Vastauksessa korostuvat tulevaisuususkon vahvistaminen sekä nuorissa oleva potentiaali:

”Panostaisin avoimeen vuorovaikutukseen. Se jos mikä lisää luottamusta tulevaan Osallistaisin ihmisiä hahmottamaan omaa tulevaisuuttaan. Nostaisin nuoria esille. Kannustaisin teini-ikäisiä ja vähän vanhempia nuoria ottamaan palloa tulevaisuuden avaamisesta. He voisivat toimia tulevaisuuslähettiläinä. Mitä kaikkea tulevaisuus tarjoaa heidän silmin.”