Perttu Pölönen: Tarvitsemme tietoisuutta siitä, että meitä odottaa uskomaton tulevaisuus
Tulevaisuuspäivän tukena on joukko tunnettuja ja arvostettuja suomalaisia tulevaisuuskeskustelijoita, jotka haluavat edistää Tulevaisuuspäivän tavoitetta Suomen ja suomalaisten tulevaisuustietoisuuden lisäämiseksi. Esittelemme Tulevaisuuspäivän blogissa kaikki suojelijat. Suojelijoista viimeisenä esittelyvuorossa on Perttu Pölönen, joka tunnetaan niin säveltäjänä, yrittäjänä, puhujana kuin futuristina. Jo nuorena lukiolaisena Perttu keksi musiikin opiskelua helpottavan sävelkellon, joka on palkittu useilla kansainvälisillä palkinoilla mm. Euroopan suurimmassa nuorille tutkijoille tarkoitetussa kilpailussa. Perttu on myös yksi harvoista suomalaisista, joka on valmistunut NASA:n tutkimuskeskuksessa Kaliforniassa sijaitsevasta Singularity University -tulevaisuusyliopistosta. Perttu on myös tällä hetkellä yksi Suomen suosituimmista keynote-puhujista, joka käsittelee puheenvuoroissaan tulevaisuutta mm. työn ja teknologian näkökulmasta.
Tulevaisuudessa tarvitaan rohkeutta
Perttu on puhunut paljon nuorten asioista, erityisesti osaamisesta ja oppimisesta – nyt ja tulevaisuudessa. Tämä oli hänelle myös tärkein syy lähteä Tulevaisuuspäivän suojelijaksi. Jotta nuoretkin osaisivat katsoa tulevaisuuteen, joka on mahdollisuuksia täynnä:
”Tämän päivän koululaiset eläköityvät 2070-luvulla, ja itse asiassa vielä paljon myöhemmin. He tulevat näkemään huikean erilaisen maailman ja yhteiskunnan, mitä osaamme tällä hetkellä edes kuvitella. Tarvitsemme rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta – mutta ennen kaikkea tietoisuutta siitä, että meitä odottaa uskomaton tulevaisuus! ”
Tulevaisuudessa tarvitaan siis rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta, mutta myös oikeanlaista osaamista. Osaaminen, oppiminen ja koulutus ovatkin asioita, joita Perttu ajaisi Suomen seuraavana tulevaisuusministerinä. Eikä kyse olisi ainoastaan nuorista, vaan koko väestöstä:
”Jotta pysymme muuttuvan työelämän perässä, meidän pitäisi pystyä uudelleenkouluttumaan koko työikäinen väki. World Economic Forum ennusti viime syksynä, että vuoteen 2025 puolet ammateista muuttuvat tai katoavat. Uudelleenkouluttautumiseen pitäisi löytyä miljardeja euroja – kyllä, miljardeja.”
Vaikka koulutukseen laitettava hintalappu olisi huomattava, se on kuitenkin parempi investointi kuin olla tekemättä mitään, Perttu muistuttaa:
”Jos ajattelemme, että koulutus tulee kalliiksi, haluaisin muistuttaa, että kouluttamatta jättäminen tulee vielä kalliimmaksi. Koulutus ei ole koskaan kallista, mutta välinpitämättömyys on.”
Teknologian kehitykseen liittyy myös uhkia
Perttu on tullut tunnetuksi vahvasta uskosta parempaan tulevaisuuteen, mutta tulevaisuuden liittyviä kehityskulkuja tarkasteltaessa esiin nousee myös kaksi suurta huolenaiheitta. Näistä ensimmäinen liittyy eriarvoistumiseen, jota teknologian nopea kehitys saattaa kärjistää monella eri tasolla.
”Teknologinen progressio luo eriarvoisuutta ihmisten välille, kaupunkien välille ja valtioiden välille. Kuinka voimme pitää huolen siitä, että mahdollisuudet demokratisoidaan eikä voittajat kasvata voittojaan häviäjien kustannuksella?”
Toinen Pertun keskeisistä huolenaiheista liittyy sisältöjen radikalisoitumiseen digitaalisen tiedonvälityksen ja suosittelualgoritmien aikakaudella.
”Pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys on heikentynyt ja haemme yhä kovempaa ja kovempaa vastinetta tarpeillemme. Jos joku katsoo YouTubesta jonkun poliittisen videon, esimerkiksi Donald Trumpista, vain muutaman klikkauksen tai suositellun videon päässä, on jo KKK-videot. Informaatiomyrskyssä algoritmit ajavat meidät huomaamattamme yhä radikaalimman sisällön kuluttajaksi. Tästä on merkkejä jo nyt kuplien, valeuutisten ja informaation väärinkäytön osalta.”
Sukupolvien välistä tulevaisuusdialogia
Tällä hetkellä Perttu kiertää ahkerasti ympäri Suomea ja maailmaa puhumassa tulevaisuudesta, mutta kenen äänen hän toivoisi kuuluvan paremmin tulevaisuuskeskustelussa? Esille nousee ajatus eri sukupolvien välisestä vuoropuhelusta, sillä se saattaisi auttaa hahmottamaan elämää, maailmaa ja muutosta kokonaan uudella tavalla.
”Haluaisin luoda enemmän dialogia sukupolvien välille. Tämän päivän Z-sukupolven edustajat ja esimerkiksi heidän isovanhempansa ovat kasvaneet hyvin erilaisissa ympäristöissä. Keskustelemalla toistensa kanssa he voivat ymmärtää jotain keskeistä elämästä – mikä on tärkeää, mikä ei muutu ja mihin voi turvata muutoksen keskellä. Ymmärrämme paremmin itseämme ja ympäristöämme, kun keskustelemme sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat nähneet elämän erilaisin silmin.”
Tulevaisuuskeskustelu oman isovanhemman tai lapsenlapsen kanssa onkin erinomainen tapa viettää Tulevaisuuspäivää. Kun puhutaan tulevaisuudesta, puhutaan usein kaikesta siitä, mikä tulee muuttumaan. Mutta se on vain kolikon toinen puoli.
”Vaikeinta tulevaisuuden ennustamisessa on kertoa se, mikä ei muutu”, Perttu muistuttaa.