Yläkoulu

Kokoamme tälle sivulle 29.3 mennessä yksityiskohtaisen ohjeistuksen tulevaisuustyöskentelyn toteuttamiseksi yläkoululaisten kanssa. 

Tulevaisuustyöskentelyn vaiheet

  1. Tulevaisuuksien tarkastelu: Tulevaisuutteen vaikuttavien muutosvoimien, kuten heikkojen signaalien, trendien, megatrendien ja villien korttien tunnistaminen ja kokoaminen
  2. Tulevaisuuksien tulkinta: Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottaminen eli millaiset tulevaisuudet ovat todennäköisiä, millaiset toivottavia ja millaiset epätoivottavia
  3. Tulevaisuuden tekeminen: Vision luonti omasta toivotusta tulevaisuudesta ja sen esittäminen esimerkiksi tulevaisuusposterilla, aarrekartalla, draaman keinoin tai miten vain

Tulevaisuustyöskentelyn teemat

Voit valita tulevaisuustyöskentelyn teemaksi jonkin seuraavista Sitran Hyvinvoinnin seuraava erän visiotyön teemoista tai hyödyntää näitä muutoin tulevaisuustyöskentelyn taustamateriaalina. Tulevaisuustyöskentelyn teeman voi myös vapaasti itse keksiä.

Työn ja toimeentulon tulevaisuus: Työn tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Emme vielä tiedä tuleeko palkkatyötä yhtä paljon lisää kuin sitä häviää. Melko varmaa on, että uusi syntyvä työ vaatii uutta osaamista. Siksi elinikäinen oppiminen on tärkeää. Työn lisäksi on tärkeää puhua toimeentulosta. Globalisaation ja alustatalouden seurauksena vauraus kasautuu maailmassa ennennäkemättömällä tavalla. Nyt on mietittävä, miten toimeentulo järjestyy suurelle määrälle ihmisiä, jos suuri määrä työpaikkoja katoaa. Lue lisää Sitran Katse ylös kuopasta mahdollisuuksiin -raportista.

Demokratia ja osallisuus: Demokratian suuria haasteita kaikkialla ovat eriarvoistuminen ja luottamuksen rapautuminen. Äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät ovat tasaisesti laskeneet. Edessä voi olla autoritäärinen tulevaisuus – tai jos ihmiset haluavat niin demokratian kulta-aika. Jälkimmäiseen tarvitaan edistyksellisiä visioita, uudistuvia puolueita ja ihmisten osallistumista. Demokratian päivittäminen on mahdollista. Äänestäminen vaaleissa ei yksin riitä takaamaan ihmisille osallisuuden kokemusta. Osallistumisen tapoja on lisättävä, jotta kuulumisen tunne vahvistuu. Rakentava yhteiskunnallinen keskustelu on demokratian perusedellytys. Ihmisten on pystyttävä käymään sivistynyttä keskustelua eri lailla ajattelevien kanssa. Lue lisää Sitran Demokratian vaikeuksista kohti tulevaisuuden osallisuutta -raportista.

Kasvu ja edistys: Teollisen yhteiskunnan aikana talouskasvun hedelmistä pääsivät nauttimaan ihmiset, yritykset ja valtio. Kasvu toi edistystä, joka tuntui muun muassa parempina koulutusmahdollisuuksina ja terveydenhuoltona sekä laajempina mahdollisuuksina kuluttaa. Vanhoilla peukalosäännöillä talouskasvu ei tuota yhtä suoraviivaisesti edistystä tai edistyksen kokemusta kuin ennen, sillä: 1) ekologiset reunaehdot, 2) ikääntyvä väestö, 3) teknologian tuottama hyvinvointi, joka ei näy BKT:ssa ja 4) kasvun hedelmien epätasainen jakautuminen alueellisesti. Edistystä on tavoiteltava tukemalla ihmisten kyvykkyyksiä, jotta he voivat saavuttaa omassa elämässään tärkeäksi kokemansa päämäärät ja olla ratkaisemassa globaaleja ongelmia, rakentamalla oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja tukemalla reilua ja kilpailukykyistä. Lue lisää Sitran Edistyksen uusi kytkentä -raportista.

Maapallon kantokyky: Nykyiset tapamme kuluttaa ja tuottaa eivät ole kestäviä. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin noin kolmen maapallon luonnonvarat. Jos ihmiskunta jatkaa luonnonvarojen kuluttamista kuten tähän asti, elinympäristömme on vaarassa muuttua elinkelvottomaksi. Maapallon kantokykyyn sopeutuminen on koko yhteiskunnan läpileikkaava haaste ja velvollisuutemme tulevia sukupolvia kohtaan. Muutos elintavoissa ja ihmiskunnan toiminnassa on välttämätön. Meillä on muutamia vuosia aikaa kääntää päästöt laskuun. Suomi on jo ilmastolain kautta sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Olemassa olevia ratkaisuja levittämällä ja skaalaamalla voidaan päästöjä vähentää merkittävästi Ihmiset voivat myös omalla esimerkillään toimia järjestelmällisesti tekemällä järkeviä käytännön valintoja. Tavallisten ihmisten tekemät valinnat voivat vaikuttaa jopa 70 prosenttiin päästöistä; eli valinnat siitä miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme. Edelläkävijät ovat suhteellisia hyötyjiä siirryttäessä kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Esimeriksi edelläkävijävaltiot saavat luotua rakenteita, osaamista, imagoa jne jota ei synnytetä hetkessä ja lisäksi vaikea kopioida (vrt. teknologiset ratkaisut). Lue lisää Sitran Uhri, sopeutuja vai ratkaisujen tarjoaja -raportista.