Tulevaisuustietoisuus lisää mahdollisuuksia tässä hetkessä

Tulevaisuuspäivä

Tulevaisuustietoisuus lisää mahdollisuuksia tässä hetkessä

Entisenä historiantutkijana mielestäni yksi asia on täysin selvä: ennen kaikki oli huonommin. Nykyisenä tulevaisuudentutkijana puolestani uskon, että viheliäisistä ongelmista huolimatta meillä on kaikki edellytykset tehdä tulevaisuudesta entistä parempi. Parempi tulevaisuus ei kuitenkaan tule itsestään, vaan se odottaa tekemistään – ja siihen tarvitaan meitä kaikkia. Tästä syystä Tulevaisuuspäivä haastaa 1.3.2019 meidät kaikki pohtimaan yhden päivän ajaksi, minkälaista tulevaisuutta me teemme ja toivomme. Mutta mistä kaikki sai alkunsa?

Tulevaisuuspäivän esihistoriaa

Keväällä 2018 vietettiin ensimmäistä, tuolloin kouluille tarkoitettua Tulevaisuuspäivää, jonka tarkoituksena oli vahvistaa lasten ja nuorten tulevaisuuslukutaitoa. Alkuperäinen idea koko Suomea puhuttelevasta Tulevaisuuspäivästä oli kuitenkin saanut alkunsa jo vuosia aiemmin. Olin huomannut, että Suomessa vallinneessa tulevaisuuskeskustelussa oli piirteitä, joita pidin hämmentävinä riippumatta siitä, mistä ajan ulottuvuudesta käsin asiaa tarkasteli.

Historiallisesti katsottuna me suomalaiset elämme nykyään käsittämättömässä yltäkylläisyydessä. Runebergin vuonna 1847 kirjoittaman Maamme-laulun säkeistö “on maamme köyhä, siksi jää” ei olisi voinut mennä enempää pieleen keskituloisen suomalaisen kuuluessa nykyisin maailman superrikkaisiin. Runebergin vielä eläessä Suomessa koettiin vuosina 1866–68 nälänhätä, joka tappoi noin kahdeksan prosenttia koko väestöstä. Nykyään emme kärsi ravinnon puutteesta, vaan päinvastoin hävikkiin päätyy joka vuosi 400–500 miljoonaa kiloa ruokaa. Vuonna 1917 Suomi oli köyhä ja kurja kehitysmaa, mutta satavuotista itsenäisyyttämme juhlimme monien kansainvälisten vertailujen kärjessä.

Eikö meillä suomalaisilla siis olisi kaikki syyt uskoa tulevaisuuteen ja omiin kykyihimme vaikuttaa sen muotoutumiseen? Miksi me emme pystyisi ratkaisemaan nykyisiä ja tulevia ongelmia, sillä onhan meillä käytössä nyt enemmän vaurautta, tietoa ja teknologiaa kuin koskaan aikaisemmin?  

Tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä

Huomasin pohtivani näitä samoja kysymyksiä yhä uudestaan, sillä toiveikkuuden sijaan Suomen tulevaisuuden ylle näytti kasaantuvan pikemminkin tummia pilviä. Suomi oli kriisitietoisuuden kyllästämä, mutta itse katsoin tarpeen vaativan pikemminkin tulevaisuustietoisuutta. Käsityksemme tulevaisuudesta ovat nimittäin kaikkea muuta kuin yhdentekeviä. Ne vaikuttavat tässä hetkessä tekemiimme päätöksiin ja valintoihin ja lopulta siihen, minkälaiseksi tulevaisuus muotoutuu.

Avartamalla tietoisuuttamme tulevaisuudesta avarramme itse asiassa niitä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, joita meillä on nykyisyydessä. Kyytiläisten sijaan meistä tulee kuskeja, jotka voivat ohjata tulevaisuutta toivottuun suuntaa.

Tulevaisuus ei tule, vaan se tehdään yhdessä – niin myös Tulevaisuuspäivä. Vuosia muhinut ajatus alkoi muuttua todeksi kun Tulevaisuuskoulun kumppaniksi Tulevaisuuspäivää ideoimaan löytyi osaava ja innokas hengenheimolainen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Unesco-projektin projektipäällikkö Laura Pourusta. Tänä vuonna tiimiä vahvistavat myös Futures Specialists Helsinki -verkoston perustajat Minna Koskelo ja Annina Antinranta, jotka ovat omalla työllään jo vuosien ajan pyrkineet lisäämään suomalaisten tulevaisuustietoisuutta.

Tulevaisuutta tehdään tässä ja nyt

Vaikka Tulevaisuuspäivän tarina alkuperäisestä ideasta tähän päivään on kestänyt vuosia, tarve tapahtumalle ei ole ainakaan vähentynyt niiden kuluessa. Elämme monen murroksen keskellä ja päätökset, joita tässä hetkessä teemme, määrittävät kehityksen suunnan pitkälle tulevaisuuteen. Nyt jos koska on oikea aika pysähtyä yhdessä pohtimaan, minkälaista tulevaisuutta teemme ja toivomme?