Kurkista tulevaisuuteen

Onko tulevaisuudessa paras työkaverini robotti? Entä onko oppivelvollisuus koko elämän mittainen? Tapahtuuko vaikuttaminen muuten kuin äänestämällä? Voiko teknologia lisätä kaikkien osallisuutta yhteiskunnassa? Miten tulevaisuudessa määritellään edistys jos talous ei enää kasva? Minkälainen on maailma, joka on sopeutunut maapallon kantokykyyn?

Muun muassa näihin kysymyksiin on mahdollista perehtyä Tulevaisuuspäivän aikana neljän, Sitran Hyvinvoinnin seuraava erä -visiotyöhön perustuvan tulevaisuusteeman johdattelemina.

  1. Työn ja toimeentulon tulevaisuus
  2. Demokratian ja osallisuuden tulevaisuus
  3. Kasvu ja edistys
  4. Maapallon kantokyvyn rajat

Näiden valmiiden teemojen lisäksi voi Tulevaisuuspäivän teeman keksiä myös itse.

Lue lisää teemoista:

TyöTyön ja toimeentulon tulevaisuus: Digitalisaatio ja globalisaatio näyttävät murtavan talouskasvun, tuottavuuden ja ihmisten hyvinvoinnin välisen yhteyden. Tämän muutoksen suorin yhteiskunnallinen seuraus on, että monien nykyisten ammattien tarve ja työpaikkojen määrä vähenevät. Näyttää myös selvältä, että talous ja ihmisten toimeentulo perustuvat tulevaisuudessa entistä vähemmän tavaroiden tuotantoon ja kulutukseen – ja nykyistä suoremmin ihmisten toimintaan ja vuorovaikutukseen. Ihmisten fyysiseen työpanokseen ja tavaroiden tuottamiseen liittyviä ammatteja on varmasti tulevaisuudessakin, mutta digitaalinen murros muuttaa näidenkin ammattien työnkuvia. Työn tulevaisuuteen voi kuitenkin vaikuttaa. Emme vielä tiedä tuleeko työtä yhtä paljon lisää kuin sitä häviää. Melko varmaa on, että uusi syntyvä työ vaatii uutta osaamista. Siksi elinikäinen oppiminen on tärkeää. Olemme tilanteessa, jossa tarve opetella työuran aikana kokonaan uudenlaisia taitoja on nopeasti kasvanut. Miten oppiminen ja koulutus järjestetään tulevaisuudessa, jotta ihmisillä on uuden työn vaativaa osaamista?

Lue lisää Sitran Katse ylös kuopasta mahdollisuuksiin -loppuraportista.
tasaarvo

Demokratian ja osallisuuden tulevaisuus: Demokratian suuria haasteita kaikkialla ovat eriarvoistuminen ja luottamuksen rapautuminen. Äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät ovat tasaisesti laskeneet. Edessä voi olla autoritäärinen tulevaisuus – tai jos ihmiset haluavat niin demokratian kulta-aika. Jälkimmäiseen tarvitaan edistyksellisiä visioita, uudistuvia puolueita ja ihmisten osallistumista. Demokratian päivittäminen on mahdollista. Äänestäminen vaaleissa ei yksin riitä takaamaan ihmisille osallisuuden kokemusta. Osallistumisen tapoja on lisättävä, jotta kuulumisen tunne vahvistuu. Rakentava yhteiskunnallinen keskustelu on demokratian perusedellytys. Ihmisten on pystyttävä käymään sivistynyttä keskustelua eri lailla ajattelevien kanssa. Miten tulevaisuudessa voidaan kasvattaa ihmisten osallisuutta demokraattisessa päätöksenteossa?

Lue lisää Sitran Demokratian vaikeuksista kohti tulevaisuuden osallisuutta -raportista.

 

kasvu

Kasvu ja edistys: Teollisen yhteiskunnan aikana talouskasvun hedelmistä pääsivät nauttimaan ihmiset, yritykset ja valtio. Kasvu toi edistystä, joka tuntui muun muassa parempina koulutusmahdollisuuksina ja terveydenhuoltona sekä laajempina mahdollisuuksina kuluttaa. Tulevaisuudessa yhteys kasvun ja hyvinvoinnin välillä ei välttämättä säily ennallaan. Suuria haasteita hyvinvoinnillemme voivat aiheuttaa esimerkiksi radikaali eriarvoistuminen ihmisten välillä ja ympäristön pilaantuminen. Maailmassa ei ole yhtään korkean elintason maata, jossa ekologinen jalanjälki tai kansalaisten kulutusperusteisesti lasketut päästöt henkeä kohden olisivat lähellekään kestävää tasoa. Näin ollen on aiheellista kysyä: miten varmistamme edellytykset hyvinvoinnin rakentamiselle tulevaisuudessa maapallon kantokyvyn rajat huomioiden? Milloin yhteiskunta on edistyksen polulla?

Lue lisää Sitran Edistyksen uusi kytkentä -raportista.

maailmankantokyky

Maapallon kantokyvyn rajat: Nykyiset tapamme kuluttaa ja tuottaa eivät ole kestäviä.Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin noin kolmen maapallon luonnonvarat. Jos ihmiskunta jatkaa luonnonvarojen kuluttamista kuten tähän asti, elinympäristömme on vaarassa muuttua elinkelvottomaksi. Maapallon kantokykyyn sopeutuminen on koko yhteiskunnan läpileikkaava haaste ja velvollisuutemme tulevia sukupolvia kohtaan. Muutos elintavoissa ja ihmiskunnan toiminnassa on välttämätön. Meillä on muutamia vuosia aikaa kääntää päästöt laskuun. Tarvitaan radikaali suunnanmuutos nykyisistä tavoista tuottaa ja kuluttaa energiaa ja luonnonvaroja. Samalla pitää huolehtia ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen kannalta tärkeiden ja luonnonvaroja tuottavien ekosysteemiemme toimintakyvystä. Niin kauan kuin on toivoa, maailmaa voidaan muuttaa. Olemmehan jo pysäyttäneet otsonikadon, pidentäneet ihmisten elämää ja saaneet koulutuksen sekä terveydenhuollon piiriin ison osan maailmasta. Miksei sama voisi tapahtua myös ilmastonmuutoksen suhteen?

Lue lisää Sitran Uhri, sopeutuja vai ratkaisujen tarjoaja -raportista.