Tulevaisuuskestävä minä rakennetaan ajattelua laajentamalla

Tulevaisuuspäivä

Tulevaisuuskestävä minä rakennetaan ajattelua laajentamalla

Human Robot. Moving Robot workshops -Photo by Vesa-Pekka Grönfors

Yksi Tulevaisuuspäivän sponsoreista on kansainvälinen innovaatiotoimisto Futurice. Tässä blogissa tanssitaiteilija Iina Taijonlahti ja Futuricen robottimuotoilija Minja Axelsson kertovat ajatuksiaan tanssin ja sosiaalisten robottien välisestä suhteesta.

Me kohtaamme tulevina vuosina suuria haasteita. Automatisaatio tekee prosesseista nopeita ja helppoja, samalla aivokapasiteettiamme vapautuu monimutkaisten ongelmien ratkomiseen. Mutta mitä kuuluu aivoille? Miten me selviämme maailmassa, jossa kulman takana vaanii jotain mitä emme osaa ennalta arvata ja meiltä vaaditaan sopeutumista systeemeihin, joita ei ole vielä keksitty? Mistä löydämme uusia ideoita, joita lähteä työstämään?

Tulevaisuudessa selviäminen vaatii uudenlaisia ajattelun tapoja. Futuricen Tulevaisuuspäivän työpajoissa opetellaan taivuttamaan sekä mieltä, että kehoa. Human Robot. Moving Robot on tanssiperformanssi ja työpaja, jonka tarjoilevat yhteistyössä tanssitaiteilija Iina Taijonlahti, sosiaalinen robotti Momo (Inmoov, suunnittelija Gaël Langevin) sekä Futuricen robottitiimi.

Tanssia koneiden kanssa

Human Robot. Moving Robot työpaja perustuu tanssi-improvisaatioon. Työpajan tavoitteena on oman ajattelun laajentaminen ja samalla laajemman ymmärryksen saaminen uusien teknologioiden mahdollisuuksista liikkeen kontekstissa. Tanssitaiteilija Iina Taijonlahtea inspiroi ajatus taiteilijan aktiivisesta roolista yhteiskunnan muuttajana sisältä käsin. HRMR-projektin keskeisiä avainkysymyksiä ovat voiko yhteistyö tanssitaiteilijan ja ohjelmoijan välillä luoda lisäarvoa sosiaalisten robottien kehittämiseksi inhimillisempään ja käyttäjäystävällisempään suuntaan.


Taijonlahti sanoo että ajattelun laajentaminen ja uudenlainen ajattelu merkitsee hänelle ”jatkuvaa sijoiltamenoa, harmaalle alueelle astumista ja epävarmuuden sietämistä. Ajattelen, että voidakseni tuottaa uudenlaista, luovaa ajattelua, on minun kaadettava aivoihini uudenlaista dataa säännöllisin väliajoin muuten orgaaniset algoritmini jäävät junnaamaan paikoilleen ja suoltavat vain samanlaista dataa ulos. Jotta aivoni toimivat optimaalisesti, on niiden saatava erilaisia ärsykkeitä. Tarkkaavaisuutta vaativien ulkoisten prosessien lisäksi on raivattava tilaa myös sisäisille prosesseille, flow-tilan neuroverkoston on saatava aikaa ja tilaa luovuutta vaativissa tehtävissä.”

Työpaja rakentuu liikkeen ympärille. Taijonlahden mukaan liikkeellä on paljon annettavaa jokapäiväiseen arkeemme myös tanssin ulkopuolelle. Hänen mukaan tiedostava tai tiedostamaton liike ovat ne elementit, jotka tekevät meistä ihmisen. Kehomme ja liikkeen kautta voimme mm. kokea kinesteettistä empatiaa, tämä tarkoittaa että pystymme aistimaan toisen ihmisen ruumiillisia tunteita omassa kehossamme. Voimme mm tuntea toisen ihmisen pelon kehossamme. Taijonlahti kannustaa meitä tulemaan tietoisemmiksi kehon ja mielen yhteydestä ja kehollisesta vuorovaikutuksesta päivittäisissä tilanteissa, koska nämä taidot ovat kehitettävissä. Jo pelkästään tiedostamalla oman hengityksen rytmi, voimme saavuttaa hyötyä hektisessä elämässä. Jos hengitämme pinnallisesti  ja katkonaisesti, aivoille kulkee viesti, että kaikki ei ole hyvin ja pakene- taistele-refleksi aktivoituu. Opettelemalla hengittämään syvään, voimme lähettää aivoille viestin, että kaikki on hyvin. 

Tanssin määritelmä on aikojen saatossa laajentunut. Taijonlahden mukaan tanssi ei enää tarkoita vain liikkeiden laittamista peräkkäin tai valmiiden askelkuvioiden matkimista. ”Improvisaatio antaa tilaa mielikuvitukselle, voimme luoda maailmoja jotka eivät ole konkreettisesti läsnä. Voimme kuvitella esimerkiksi millainen maailma on tulevaisuudessa, miten ihmiset liikkuvat tulevaisuudessa, millainen on tulevaisuuden tanssi. Toisaalta improvisaatiossa ollaan vahvasti läsnä nykyhetkessä ja kaikki tapahtuu nyt. Koen että uudenlainen ajattelu improvisaation kautta syntyy nimenomaan siitä, että kaikki, menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus ovat läsnä yhtä aikaa.” 

”Nykytanssi painottaa yksilön kokemuksellisuutta, rinnalla kulkee esteettinen ja vuorovaikutuksellinen puoli. Nykytanssin kautta voidaan nostaa pinnalle  ajankohtaisia ilmiöitä esim. monikulttuurisuudesta tai ympäristön hyvinvoinnista.”

Keskusteluja robotin kanssa

Futuricen robottimuotoilija Minja Axelsson kertoo, että nykytutkimus sosiaalisten robottien ympärillä keskittyy ihmisen ja koneen välisen intuitiivisemman kommunikaatioon kehittämiseen. “Suuri osa ihmisten välisestä kommunikaatiosta perustuu kehonkieleen, joka voisi tulevaisuudessa olla myös yksi osatekijä robottien ja ihmisten välisessä vuoropuhelussa. Yksi fyysistä kommunikaatiota tutkivista tutkimushaaroista on keskittynyt robotin kykyyn oppia ihmistä matkimalla. Koska robotin ruumiillistuma on erilainen kuin ihmisen, matkiminen on haastavaa. Jotta robotti voisi matkia ihmisen suoritusta näkönsä avulla, sen täytyy ensin ratkaista mitä toimintoja sen on suoritettava, jotta se saisi aikaan saman vaikutuksen maailmassa. Esimerkiksi: ihminen voi potkaista palloa, mutta jos robotilla ei ole jalkoja, on sen tuuppaistava sitä. Voisiko tulevaisuudessa olla robotteja, jotka oppivat fyysisiä ilmaisukeinoja ihmistä matkimalla?”

“Futuricen robottiiimi on keskittynyt rakentamaan prototyyppejä sosiaalisista roboteista yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa, ja kokeilemaan niitä ihmisten ympäristöissä. Näin kerätään palautetta siitä, miten robottien tulisi toimia esimerkiksi ruuhkaisessa kirjastossa tai netissä toimivalla pelialustalla. Ihmisten keskellä toimivat robotit mahdollistavat myös sen tutkimisen, miten ihmiset reagoivat robotteihin. Mielletäänkö ne liikkuvina koneina, vai mahdollisesti sosiaalisina toimijoina? Haluamme ymmärtää, miten suunnitellaan mahdollisimman hyvä robotin käyttökokemus käyttäjälle,” Axelsson jatkaa.

“Meillä kaikilla on kyky tanssia ja tuottaa liikettä. Se vaatii vain heittäytymistä. Tanssin hienous on, että maailmassa ei ole kahta samanlaista liikkujaa, me ihmiset emme ole mekaanisia robotteja.” Taijonlahti summa. 

Human Robot. Moving Robot tanssityöpajat

Perjantai 1.3.2019 klo 9:00 – 10:15, Annantalo, Annankatu 30, 00100 Helsinki

https://www.eventbrite.com/e/human-robot-moving-robot-tanssityopaja-nro-1-tickets-57342905173

Perjantai 1.3.2019 klo 11:00 -12:15 Annantalo, Annankatu 30, 00100 Helsinki

https://www.eventbrite.com/e/human-robot-moving-robot-tanssityopaja-nro-2-tickets-57343632348

Perjantai 1.3.2019 klo 17:00 – 18:15 Annantalo, Annankatu 30, 00100 Helsinki

Viimeiseen työpajaan ilmoittaudutaan paikanpäällä ja työpajaan mahtuu 20 henkilöä.

Human Robot. Moving Robot työpaja perustuu tanssi-improvisaatioon. Työpajan tavoitteena on oman ajattelun laajentaminen ja samalla laajemman ymmärryksen saaminen uusien teknologioiden mahdollisuuksista liikkeen kontekstissa. Tanssitaiteilija Iina Taijonlahtea inspiroi ajatus taiteilijan aktiivisesta roolista yhteiskunnan muuttajana sisältä käsin. HRMR-projektin keskeisiä avainkysymyksiä ovat 1. voiko tanssitaide olla hyödyksi sosiaalisten robottien kehittämisessä ja 2. voiko yhteistyö tanssitaiteilijan ja ohjelmoijan välillä luoda lisäarvoa sosiaalisten robottien kehittämiseksi inhimillisempään ja käyttäjäystävällisempään suuntaan.


Taijonlahti sanoo että ajattelun laajentaminen ja uudenlainen ajattelu merkitsee hänelle ”jatkuvaa sijoiltamenoa, harmaalle alueelle astumista ja epävarmuuden sietämistä. Ajattelen, että voidakseni tuottaa uudenlaista, luovaa ajattelua, on minun kaadettava aivoihini uudenlaista dataa säännöllisin väliajoin muuten orgaaniset algoritmini jäävät junnaamaan paikoilleen ja suoltavat vain samanlaista dataa ulos. Jotta aivoni toimivat optimaalisesti, on niiden saatava erilaisia ärsykkeitä. Tarkkaavaisuutta vaativien ulkoisten prosessien lisäksi on raivattava tilaa myös sisäisille prosesseille, flow-tilan neuroverkoston on saatava aikaa ja tilaa luovuutta vaativissa tehtävissä.”Työpaja rakentuu liikkeen ympärille. Taijonlahden mukaan liikkeellä on paljon annettavaa jokapäiväiseen arkeemme myös tanssin ulkopuolelle. Hänen mukaan tiedostava tai tiedostamaton liike ovat ne elementit, jotka tekevät meistä ihmisen. Kehomme ja liikkeen kautta voimme mm. kokea kinesteettistä empatiaa, tämä tarkoittaa että pystymme aistimaan toisen ihmisen ruumiillisia tunteita omassa kehossamme. Voimme mm tuntea toisen ihmisen pelon kehossamme. Taijonlahti kannustaa meitä tulemaan tietoisemmiksi kehon ja mielen yhteydestä ja kehollisesta vuorovaikutuksesta päivittäisissä tilanteissa, koska nämä taidot ovat kehitettävissä. Jo pelkästään tiedostamalla oman hengityksen rytmi, voimme saavuttaa hyötyä hektisessä elämässä. Jos hengitämme pinnallisesti  ja katkonaisesti, aivoille kulkee viesti, että kaikki ei ole hyvin ja pakene- taistele-refleksi aktivoituu. Opettelemalla hengittämään syvään, voimme lähettää aivoille viestin, että kaikki on hyvin. 

Tanssin määritelmä on aikojen saatossa laajentunut. Taijonlahden mukaan tanssi ei enää tarkoita vain liikkeiden laittamista peräkkäin tai valmiiden askelkuvioiden matkimista. ”Improvisaatio antaa tilaa mielikuvitukselle, voimme luoda maailmoja jotka eivät ole konkreettisesti läsnä. Voimme kuvitella esimerkiksi millainen maailma on tulevaisuudessa, miten ihmiset liikkuvat tulevaisuudessa, millainen on tulevaisuuden tanssi. Toisaalta improvisaatiossa ollaan vahvasti läsnä nykyhetkessä ja kaikki tapahtuu nyt. Koen että uudenlainen ajattelu improvisaation kautta syntyy nimenomaan siitä, että kaikki, menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus ovat läsnä yhtä aikaa.” 

”Nykytanssi painottaa yksilön kokemuksellisuutta, rinnalla kulkee esteettinen ja vuorovaikutuksellinen puoli. Nykytanssin kautta voidaan nostaa pinnalle  ajankohtaisia ilmiöitä esim. monikulttuurisuudesta tai ympäristön hyvinvoinnista.”

Keskusteluja robotin kanssa

Futuricen robottimuotoilija Minja Axelsson kertoo, että nykytutkimus sosiaalisten robottien ympärillä keskittyy ihmisen ja koneen välisen intuitiivisemman kommunikaatioon kehittämiseen. “Suuri osa ihmisten välisestä kommunikaatiosta perustuu kehonkieleen, joka voisi tulevaisuudessa olla myös yksi osatekijä robottien ja ihmisten välisessä vuoropuhelussa. Yksi fyysistä kommunikaatiota tutkivista tutkimushaaroista on keskittynyt robotin kykyyn oppia ihmistä matkimalla. Koska robotin ruumiillistuma on erilainen kuin ihmisen, matkiminen on haastavaa. Jotta robotti voisi matkia ihmisen suoritusta näkönsä avulla, sen täytyy ensin ratkaista mitä toimintoja sen on suoritettava, jotta se saisi aikaan saman vaikutuksen maailmassa. Esimerkiksi: ihminen voi potkaista palloa, mutta jos robotilla ei ole jalkoja, on sen tuuppaistava sitä. Voisiko tulevaisuudessa olla robotteja, jotka oppivat fyysisiä ilmaisukeinoja ihmistä matkimalla?”

“Futuricen robottiiimi on keskittynyt rakentamaan prototyyppejä sosiaalisista roboteista yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa, ja kokeilemaan niitä ihmisten ympäristöissä. Näin kerätään palautetta siitä, miten robottien tulisi toimia esimerkiksi ruuhkaisessa kirjastossa tai netissä toimivalla pelialustalla. Ihmisten keskellä toimivat robotit mahdollistavat myös sen tutkimisen, miten ihmiset reagoivat robotteihin. Mielletäänkö ne liikkuvina koneina, vai mahdollisesti sosiaalisina toimijoina? Haluamme ymmärtää, miten suunnitellaan mahdollisimman hyvä robotin käyttökokemus käyttäjälle,” Axelsson jatkaa.

“Meillä kaikilla on kyky tanssia ja tuottaa liikettä. Se vaatii vain heittäytymistä. Tanssin hienous on, että maailmassa ei ole kahta samanlaista liikkujaa, me ihmiset emme ole mekaanisia robotteja.” Taijonlahti summa. 

Human Robot. Moving Robot tanssityöpajat

Perjantai 1.3.2019 klo 9:00 – 10:15, Annantalo, Annankatu 30, 00100 Helsinki

https://www.eventbrite.com/e/human-robot-moving-robot-tanssityopaja-nro-1-tickets-57342905173

Perjantai 1.3.2019 klo 11:00 -12:15 Annantalo, Annankatu 30, 00100 Helsinki

https://www.eventbrite.com/e/human-robot-moving-robot-tanssityopaja-nro-2-tickets-57343632348

Perjantai 1.3.2019 klo 17:00 – 18:15 Annantalo, Annankatu 30, 00100 Helsinki

Viimeiseen työpajaan ilmoittaudutaan paikanpäällä ja työpajaan mahtuu 20 henkilöä.

Human Robot. Moving Robot työpaja perustuu tanssi-improvisaatioon. Työpajan tavoitteena on oman ajattelun laajentaminen ja samalla laajemman ymmärryksen saaminen uusien teknologioiden mahdollisuuksista liikkeen kontekstissa. Tanssitaiteilija Iina Taijonlahtea inspiroi ajatus taiteilijan aktiivisesta roolista yhteiskunnan muuttajana sisältä käsin. HRMR-projektin keskeisiä avainkysymyksiä ovat 1. voiko tanssitaide olla hyödyksi sosiaalisten robottien kehittämisessä ja 2. voiko yhteistyö tanssitaiteilijan ja ohjelmoijan välillä luoda lisäarvoa sosiaalisten robottien kehittämiseksi inhimillisempään ja käyttäjäystävällisempään suuntaan.

Taijonlahti sanoo että ajattelun laajentaminen ja uudenlainen ajattelu merkitsee hänelle ”jatkuvaa sijoiltamenoa, harmaalle alueelle astumista ja epävarmuuden sietämistä. Ajattelen, että voidakseni tuottaa uudenlaista, luovaa ajattelua, on minun kaadettava aivoihini uudenlaista dataa säännöllisin väliajoin muuten orgaaniset algoritmini jäävät junnaamaan paikoilleen ja suoltavat vain samanlaista dataa ulos. Jotta aivoni toimivat optimaalisesti, on niiden saatava erilaisia ärsykkeitä. Tarkkaavaisuutta vaativien ulkoisten prosessien lisäksi on raivattava tilaa myös sisäisille prosesseille, flow-tilan neuroverkoston on saatava aikaa ja tilaa luovuutta vaativissa tehtävissä.”

Human Robot. Moving Robot. workshop, photo by Annina Antinranta
Iina Taijonlahti ja Momo Robotti esittävät performanssissa tanssin tulevaisuudesta
Photo by Annina Antinranta

Työpaja rakentuu liikkeen ympärille. Taijonlahden mukaan liikkeellä on paljon annettavaa jokapäiväiseen arkeemme myös tanssin ulkopuolelle. Hänen mukaan tiedostava tai tiedostamaton liike ovat ne elementit jotka tekevät meistä ihmisen. Kehomme ja liikkeen kautta voimme mm. kokea kinesteettistä empatiaa, tämä tarkoittaa että pystymme aistimaan toisen ihmisen ruumiillisia tunteita omassa kehossamme. Voimme mm tuntea toisen ihmisen pelon omassa kehossa. Taijonlahti kannustaa meitä tulemaan tietoisemmiksi kehon ja mielen yhteydestä ja kehollisesta vuorovaikutuksesta päivittäisissä tilanteissa. Me voimme kehittää näitä taitoja. Jo pelkästään tiedostamalla oman hengityksen rytmi, voimme saavuttaa hyötyä hektisessä elämässä. Jos hengitämme pinnallisesti  ja katkonaisesti, aivoille kulkee viesti, että kaikki ei ole hyvin ja pakene- taistele-refleksi aktivoituu. Opettelemalla hengittämään syvään, voimme lähettää aivoille viestin, että kaikki on hyvin.

Tanssin määritelmä on aikojen saatossa laajentunut. Taijonlahden mukaan tanssi ei enää tarkoita vain liikkeiden laittamista peräkkäin tai valmiiden askelkuvioiden matkimista. ”Improvisaatio antaa tilaa mielikuvitukselle, voimme luoda maailmoja jotka eivät ole konkreettisesti läsnä. Voimme kuvitella esimerkiksi millainen maailma on tulevaisuudessa, miten ihmiset liikkuvat tulevaisuudessa, millainen on tulevaisuuden tanssi. Toisaalta improvisaatiossa ollaan vahvasti läsnä nykyhetkessä ja kaikki tapahtuu nyt. Koen että uudenlainen ajattelu improvisaation kautta syntyy nimenomaan siitä, että kaikki, menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus ovat läsnä yhtä aikaa.”

”Nykytanssi painottaa kokemuksellisuutta, sen rinnalla kulkee esteettinen, intellektuaalinen ja vuorovaikutuksellinen puoli. Nykytanssi tutkii kehollista olemistamme ja liikettä moninaisista konteksteista käsin. Näin se voi postmodernin taiteen muotona osallistua keskusteluun esim. sukupuolesta, monikulttuurisuudesta tai ekologisesta maailmankuvasta tai se voi keskittyä tanssin keholliseen artikulaatioon sinänsä.”

Momo – Photo by Vesa-Pekka Grönfors

Keskusteluja robotin kanssa

Futuricen robottimuotoilija Minja Axelsson kertoo, että nykytutkimus sosiaalisten robottien ympärillä keskittyy ihmisen ja koneen välisen intuitiivisemman kommunikaatioon kehittämiseen. “Suuri osa ihmisten välisestä kommunikaatiosta perustuu kehonkieleen, joka voisi tulevaisuudessa olla myös yksi osatekijä robottien ja ihmisten välisessä vuoropuhelussa. Yksi fyysistä kommunikaatiota tutkivista tutkimushaaroista on keskittynyt robotin kykyyn oppia ihmistä matkimalla. Koska robotin ruumiillistuma on erilainen kuin ihmisen, matkiminen on haastavaa. Jotta robotti voisi matkia ihmisen suoritusta näkönsä avulla, sen täytyy ensin ratkaista mitä toimintoja sen on suoritettava, jotta se saisi aikaan saman vaikutuksen maailmassa. Esimerkiksi: ihminen voi potkaista palloa, mutta jos robotilla ei ole jalkoja, on sen tuuppaistava sitä. Voisiko tulevaisuudessa olla robotteja, jotka oppivat fyysisiä ilmaisukeinoja ihmistä matkimalla?”

“Futuricen robottiiimi on keskittynyt rakentamaan prototyyppejä sosiaalisista roboteista yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa, ja kokeilemaan niitä ihmisten ympäristöissä. Näin kerätään palautetta siitä, miten robottien tulisi toimia esimerkiksi ruuhkaisessa kirjastossa tai netissä toimivalla pelialustalla. Ihmisten keskellä toimivat robotit mahdollistavat myös sen tutkimisen, miten ihmiset reagoivat robotteihin. Mielletäänkö ne liikkuvina koneina, vai mahdollisesti sosiaalisina toimijoina? Haluamme ymmärtää, miten suunnitellaan mahdollisimman hyvä robotin käyttökokemus käyttäjälle,” Axelsson jatkaa.

“Meillä kaikilla on kyky tanssia ja tuottaa liikettä. Se vaatii vain heittäytymistä. Tanssin hienous on, että maailmassa ei ole kahta samanlaista liikkujaa, me ihmiset emme ole mekaanisia robotteja.” Taijonlahti summa.

Human Robot. Moving Robot tanssityöpajat

Perjantai 1.3.2019 klo 9:00 – 10:15, Annantalo, Annankatu 30, 00100 Helsinki

https://www.eventbrite.com/e/human-robot-moving-robot-tanssityopaja-nro-1-tickets-57342905173

Perjantai 1.3.2019 klo 11:00 -12:15 Annantalo, Annankatu 30, 00100 Helsinki

https://www.eventbrite.com/e/human-robot-moving-robot-tanssityopaja-nro-2-tickets-57343632348

Perjantai 1.3.2019 klo 17:00 – 18:15 Annantalo, Annankatu 30, 00100 Helsinki

Viimeiseen työpajaan ilmoittaudutaan paikanpäällä ja työpajaan mahtuu 20 henkilöä.

Photo by Vesa-Pekka Grönfors

Human robot. Moving Robot työryhmä

Iina Taijonlahti – tanssitaiteilija ja valmentaja, jonka tavoitteena on tuoda kehollinen kokemus osaksi muotoilua.

Momo sosiaalinen robotti (avoimen lähdekoodin robotti – Inmoov, suunnittelija Gaël Langevin)  

Niki Ulmanen & Teemu Turunen  – ohjelmointi

Minja Axelsson – asiantuntija, sosiaaliset robotit

Annina Antinranta –vastaava tuottaja