Ilkka Halava: Tämän murroksen kanssa meillä ei ole aikaa

Tulevaisuuspäivä

Ilkka Halava: Tämän murroksen kanssa meillä ei ole aikaa

Tulevaisuuspäivän tukena on joukko tunnettuja ja arvostettuja suomalaisia tulevaisuuskeskustelijoita, jotka haluavat edistää Tulevaisuuspäivän tavoitetta Suomen ja suomalaisten tulevaisuustietoisuuden lisäämiseksi. Esittelemme Tulevaisuuspäivän blogissa kaikki suojelijat.

Viidentenä vuorossa on tulevaisuudentutkija Ilkka Halava, joka on paitsi kysytty puhuja, myös toimitusjohtajana kahdessa yrityksessään Prime Frontier Oy:ssä sekä Future Worksissa. Ilkka on ollut viimeisenä parina vuonna Suomen suosituin puhuja ja hänelle kertyy esiintymisiä vuosittain yli 200. Tulevaisuus näyttää siis kiinnostavan suomalaisia myös Tulevaisuuspäivän ulkopuolella.

Ilkkaa kuvataan sydämelliseksi radikaaliksi. Itse hän kokee olevansa myötäajattelija ja oppimisaddikti. ”En kestä yhtään päivää, jos en opi jotain uutta. Olen lähtemättömän utelias. Se on aivojeni jokapäiväinen asetus”. Loputon uteliaisuus on luonteenomaista ja tarvittavakin piirre tulevaisuudentutkijoille, sillä muuttuvaa maailmaa tulee tutkia jatkuvasti monesta eri näkökulmasta. Tulevaisuusajattelussa on tärkeää ymmärtää asioiden ja maailman systeemisyys – asiat ovat sidoksissa toisiinsa eikä mikään tapahdu tyhjiössä.

Suomi suunnannäyttäjänä

Sosiokulttuurisen muutoksen eturivin osaajana Ilkka on ollut mukana lukuisissa yksityisen ja julkisen sektorin kehityshankkeissa suomalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa jo yli 25 vuoden ajan – yli 300 eri organisaatiossa. Hänelle on kertynyt vaikuttava määrä näkemystä suomalaisten yritysten ennakointi- ja uusiutumiskyvykkyydestä. On kiinnostavaa kuulla, miten hän näkee Suomen elinkeinoelämän nykyhetken ja tulevaisuuden.

Ilkka puhuu ylistävästi Suomesta edelläkävijänä ja Suomen mahdollisuudesta olla monella tavalla suunnannäyttäjä. “Meidän on syytä muistaa, että Suomi on yhteiskuntana maailman paras, ainakin yksi parhaimmista.” On totta, että Suomea arvostetaan maailmalla saavutuksistaan esimerkiksi koulujärjestelmästä, tasa-arvosta ja hyvinvoinnista. ”People want what you have”, totesi Barack Obamakin vieraillessaan Suomessa viime syksynä.

“Toisin kuin luullaan, Suomi on menestynyt henkisen pääoman avulla. Pienenä yhteiskuntana, meillä on paljon kokoamme suurempi merkitys tulevaisuuden kehittäjänä ja rakentajana. Uskon, että Suomella on edellytys toimia laboratoriona ja suunnannäyttäjänä, kun luodaan seuraavia parhaita käytänteitä maapallon kannalta kestävämpiin järjestelmiin. Ja juuri kestävä kehitys on olennainen kysymys, joka avautuu meille kaikille”, Ilkka sanoo.

Tulevaisuuskeskustelu on ennen kaikkea hyvinvointikeskustelu

Ilkan mukaan tulevaisuuden ymmärtäminen on mitä suurimmissa määrin hyvinvointikysymys. “Ei pidä vähätellä epävarmuutta, mitä nuoret sukupolvet tuntevat. Jos emme ymmärrä ottaa tätä vakavasti, emmekä saa tehtyä sille mitään, seuraa ongelmia. Elämme murroskautta, ja kysymykset, joita murroskausi tuottaa, ovat erityisiä. Kun puhutaan rakenteellisista muutoksista, tarvitsemme erityisen paljon tulevaisuusajattelua ja toisiamme.”

“Murroskauden yli siirtyminen on suurin ja tärkein yksittäinen tehtävä vanhemmille sukupolville. Meidän täytyy ymmärtää vastuumme ja antaa parempi huominen lahjaksi seuraaville sukupolville. Lähimmäisen ja kauimmaisen rakkauden täytyy ajaa itsekkyyden ohi.“

Tarvitaan keskustelua tulevaisuudesta ja siitä, kuinka siihen voidaan vaikuttaa

Kuten muillekin suojelijoillemme, sovitimme myös Ilkan päähän tulevaisuusministerin hatun. Ilkka otti haasteen hymyssä suin vastaan. ”Toivoisin olevani tulevaisuusministeri. Tulevaisuusministerinä pitäisin ehdottomasti huolta siitä, että poliitikkojen ja yhteiskunnan eliitin tasolla pitää pystyä hahmottamaan seuraava Suomi: miltä Suomi näyttää murroksen jälkeen. Sieltä voidaan tulla takaisin nykyhetkeen ja hahmottaa kehityssuuntia ja tarvittavia askelia halutun tulevaisuuden luomiseksi.” Tulevaisuusajattelussa kutsumme tätä backcastingiksi.

Ilkka näkee ajatuksen tulevaisuusministeristä realistisena. “Tulevaisuusajattelu organisoituu mielenkiintoisella ja erityisellä tavalla Suomessa: meillä on muun muassa tulevaisuusvaliokunta eduskunnassa ja tulevaisuusajattelun tunnettuutta levittävä yhdistys Futures Specialists Helsinki. Tulevaisuusajattelulle on syntynyt ja syntyy mielenkiintoisia rakenteita. Tulevaisuuspäivä on osa tätä. Se, miten Suomessa toteutetaan ilmiöitä kiinnostaa maailmalla”.

Nähtäväksi jää, onko meillä seuraavalla vaalikaudella tulevaisuusministeri, siemen on laitettu Tulevaisuuspäivän toimesta itämään.

Protopiaa kohti

Tulevaisuusajattelusta monelle tuttuja käsitteitä ovat utopia (paras mahdollinen tulevaisuus) ja dystopia (kauhukuva tulevaisuudesta). Protopia sen sijaan on jäänyt vähemmälle huomiolle. Protopia tarkoittaa pieniä askeleita, joita voidaan ottaa jo tässä hetkessä kohti parempaa tulevaisuutta. Ilkka näkee paremman huomisen suurena mahdollisuutena huolimatta siitä, että media ruokkii enemmän dystooppista ajattelua.

“Tämän digimurroksen työvälineet ovat fiksuimpia työvälineitä, joita ihmiskunta on koskaan keksinyt. Ne mahdollistavat meille globaalisti demokratisoituvan työn kehityksen, tasa-arvon paremman toteutumisen, demokratian seuraavat paremmat versiot: yhteiskunnan jossa kaikki on mukana ja jossa mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu. Näen edessämme suuria mahdollisuuksia, kunhan osaamme fiksusti ottaa teknologiaa käyttöön. Kysymys on siitä osaammeko me ja miksi emme osaisi”, Ilkka päättää.

Sangen positiivisia ajatuksia teknologiasta, jota tällä hetkellä myös parjataan kovaan ääneen. Ilkka muistuttaa, että teknologia valmistuu nopeasti, sosiaaliset konstruktiot hitaasti. “Sosiaalisen median luonne avautuu meille täysimittaisesti vasta myöhemmin. Kaikki tämä joka näyttää ikävältä, on alkukankeutta. Tämä ei ole ilmiön lopullinen määränpää tai olemus. Todellinen käyttö ja hyvät puolet avautuvat ajan kanssa.”

Tuleva pääministeri, teidät on haastettu

Ilkka haastaa mukaan tulevaisuuskeskusteluun tulevan pääministerin. Se kuka tuntee kutsun omakseen, vastatkoon haasteeseen. “Tarvitaan pääministeriä, joka todella ymmärtää kestävän kehityksen rakennekysymykset syvästi. Tämän murroksen kanssa meillä ei ole aikaa.”