Tiina Heikka: Hyvä tulevaisuus on mahdollinen

Tulevaisuuspäivä

Tiina Heikka: Hyvä tulevaisuus on mahdollinen

Tulevaisuuspäivän tukena on joukko tunnettuja ja arvostettuja suomalaisia tulevaisuuskeskustelijoita, jotka haluavat omalla panoksellaan olla edistämässä Tulevaisuuspäivän tavoitetta Suomen ja suomalaisten tulevaisuustietoisuuden lisäämiseksi. Esittelemme Tulevaisuuspäivän blogissa kaikki suojelijat vuorollaan. Toisena vuorossa on Suomen ihmislähtöisimmäksi kunnaksi visioivan Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka.

Tiina on tunnettu paitsi ihmislähtöisen kunnan ja kunta-alan innovatiivisena kehittäjänä ja tutkiskelijana, myös muiden rohkaisijana ja ylpeänä maalaisena.



Tulevaisuuspuhe lisää luottamusta tulevaisuuteen


Tiinan mielestä tulevaisuudesta puhutaan ihan liian vähän, varsinkin ihmisten näkökulmasta. ”On tärkeää lisätä ymmärrystä siitä, että me kaikki voimme vaikuttaa tulevaisuuteen. Tämä on syy, miksi lähdin Tulevaisuuspäivän suojelijaksi. Tulevaisuus tehdään tänään. Jos ei itse aktiivisesti pohdi, mihin ollaan menossa ja mitä on tulossa, joku muu on varmasti aktiivinen. Haluaisin ihmisten ymmärtävän, että passiivisuus vaikuttaa yhteisen tulevaisuuden muotoutumiseen. Pahimmillaan ihmiselle tulee tunne, että asiat vain tapahtuvat.”

Tiina kokee, että tulevaisuudesta puhuminen lisää avoimuutta ja luottamusta siihen, että hyvä tulevaisuus on mahdollinen. ”Haluan julkisuutta tulevaisuuspuheelle. Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa. Suomalaiset voivat tehdä Suomen tulevaisuuden, kunnan tulevaisuuden kuntalaiset. Mutta se edellyttää, että osallistumme aktiivisesti tulevaisuuskeskusteluihin ja halutun tulevaisuuden rakentamiseen.”

Tiina peräänkuuluttaa julkiselle sektorille enemmän rohkeutta ajatella tulevaisuutta. ”Isojen uudistuksien myllerryksessä haluan kannustaa kuvittelemaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Kunnat eivät saa lamaantua, vaikka muutoksen tuulet puhaltavat. Aina on väylä kehittää asioita, eikä tarvitse jäädä odottamaan, että joku muu ratkaisee asiat. Jokaisella meistä on vaikutusvaltaa. Tänä päivänä enemmän kuin koskaan aiemmin.”

Tiinan työssä ennakointi on arkipäivää. ”Omassa työssäni koen tärkeänä tulevaisuuden muutosajureiden huomioimisen. Megatrendien tiedetään vaikuttavan meihin kaikkiin ja niiden kautta voi pohtia esimerkiksi resurssien kohdentamista: kannattaako jotain rakentaa tai ylläpitää. Vain ennakoimalla voidaan pohtia, millä on tulevaisuudessa vaikuttavuutta ja mikä on tulevaisuuskestävää.”

Tulevaisuusministeri Tiina Heikka rakentaisi tulevaisuushubeja ympäri Suomen

Tulevaisuuspäivän järjestäjä uskovat, että pahin uhka Suomelle on tulevaisuudettomuuden tila, jossa ei enää pystytä kuvittelemaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Tiina on samoilla linjoilla ja on sitä mieltä, että keskustelua tulevaisuudesta on lisättävä. Pyysimme Tiinaa kuvittelemaan itsensä Suomen uudeksi Tulevaisuusministeriksi ja kertomaan, mitä asioita hän kyseisessä roolissa ajaisi.
Tulevaisuusministerin pestissä Tiina perustaisi yhteiskehittämisen tulevaisuus-hubeja ympäri Suomea, jotta tulevaisuusosaamista olisi laajalti saatavilla ja käytettävissä. Tiinan visioissa kaikki suomalaiset lapsista vanhuksiin erilaisissa rooleissa saataisiin törmäytettyä tulevaisuushubeissa ja kehittämään yhdessä tulevaisuuden Suomea. Tiina haluaisi rakentaa kaikin puolin ketterämpää toimintakulttuuria, jossa kehitetään ja opitaan kokeillen. Innovaatiotutkimuksista tiedämme, että uudet ratkaisut syntyvät usein erilaisten rajapintojen kohtaamisissa.
Tulevaisuushubien lisäksi Tiina veisi Tulevaisuusministerinä tulevaisuusajattelua kouluihin. Musiikkia korvillemme.

Suomesta kestävän kehityksen ja välittämisen ykkösmaa

Ilmastonmuutos puhututtaa paljon. Uhkien sijaan Tiina toivoisi katseen kiinnittyvän Suomen mahdollisuuksiin vastata ilmastohaasteeseen.
”Suomesta löytyy paljon osaamista. Lisäksi Suomen imago on luotettava ja rehellinen. Olemme puhtaan ja terveellisen maan maineessa. Meillä on hyvät mahdollisuudet olla globaalisti merkittävässä roolissa ratkomassa ilmastonmuutokseen ja vähähiilisyyteen liittyviä haasteita. Pitäisi ajatella, että Suomi voisi olla tässä edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Minä ajattelen, että näin on jo”, Tiina päättää.

Yhteiskehittämisen ja ihmislähtöisyyden lähettiläs vie keskustelun haasteiden ratkomisen viitekehyksessä luontevasti ihmiseen ja inhimillisyyteen. Viheliäisiä ongelmia kun ei ratkota yksin, vaan yhdessä. Tiina soisikin suomalaisen luonteenlaadun, jossa kaveria ei jätetä saavan ansaitsemansa arvostuksen. ”Se on meissä sisäänrakennettuna, ainakin maaseudulla.” Ylpeä maalainen haluaisikin luoda yhteisöllisyyttä luovia, tukevia ja ylläpitäviä rakenteita myös kaupunkimaisille alueille. Tälle ajatukselle on helppo nyökytellä, sillä tulevaisuus tehdään yhdessä, siihen tarvitaan meitä kaikkia ja yhteistyön edellytys on tunne yhteenkuulumisesta.

Tiina haastaa tulevaisuuskeskusteluun mukaan myös uuden aallon naisverkostoja, esim Mothers in Business, Uuden sukupolven kuntajohtajien verkoston sekä tietysti kaikki muut kunnanjohtaja-kollegansa.